Tänään olin koko päivän palaverissa Malmilla - ja kappas! Siinähän ihan vieressä oli uusi lempiliikkeeni Murren Murkina ;) Ajattelin käydä ostamassa muutaman kanakasvismixin kotimatkalla, koska olin aamulla pakastimesta huomannut pötköjen huvenneen miltei olemattomiin (yksi Kinkun herkuista). Törmäsin sitten liikkeessä myyjään, jolta satuin kysymään noista lisäravinteista, joista mm. luennolla kuulin mainintaa.. Siitä yksi asia johti toiseen ja täytyy sanoa, että jos haluatte perinpohjaista neuvontaa niin kysykääpä myyjää nimeltä Nova. Pitkilleen saanut niin hyvää asiakaspalvelua! No, se kävi kyllä lopulta kalliiksikin, koska mullehan hyvillä perusteluilla voi myydä vaikka ylimääräisen anopin.. Muutaman euron pötköistä tuli sitten vajaan sadan euron lasku. Jos oma mies lukee tätä, niin joo - homma vähän taas lähti käsistä kun tuli pari muuttujaa matkalla vastaan.
 |
| Ihania, söpöjä, hmmm, "jälkilompakoita". Ensi keväänä (tai viikonloppuna jos lunta ei edelleenkään tule) treenataan näillä sitä jälki-ilmaisua. Tuonne saa piilotettua sisälle makupalaa, jolloin koiran voi palkata suoraan maasta. Tällaiselle välineurheilijalle taas yksi pakko-kokeilla-juttu. Tästä se mun motivaatio on varmasti ollut kiinni ja homma lähtee taas uuteen nousuun. Ostin myös uuden hihnan, pinkin, jeiiii - mies vetää jälleen ranteita auki jos joutuu julkisesti käyttämään ;) |
 |
| Osa "lisäaineista", joita tarttui matkaan. |
No sitten tietenkin niitä raakapakasteita - Kinkulla on nyt jäänyt muutama sikamix syömättä (boikotoi Joulua?) ja possun sisäelinseoksesta se sai kaksi kertaa pienilläkin kokeiluannoksilla köhimiskohtaukset. Kuulemma naudan sisäelinseospötkylä on miedompaa kun siinä on naudanlihaakin seassa - kokeillaan nyt sillä, jotta viikottainen sisäelinannos tulee kuntoon. Lisäksi ostin lampaan rasvaa, sen koira kuulemma hyödyntää paremmin kuin naudan rasvan, jota nyt olen antanut. Saatiin samalla uusi eläin meidän menuulle!
Lisäksi luovutin ja kävin ruokakaupasta vapaan kanan munia tms., joita kaikki on suositelleet niin paljon parempina kuin tavan munat. Kauheasti en ole saanut kuin eettisiä peruteluja (niitä yhtään aliarvioimatta), mutta tänään kuulin että onnellisten kanojen munien kuorissa on enemmän kalkkia. Normihalppismunat on enempi "hötöä" ja ohuempia. Pakkohan se oli tänään, meidän munapäivänä, sitten kokeilla. Ja en tiedä onko mut näin helppo aivopestä, mutta kun rikoin munat niin ne oikeasti oli ihan erilaatuisia... Siis ihan silkkisen pehmeitä ja Kinkkukin söi ekaa kertaa munat ilman lisukkeita kupista. Hohhoijaa. Kai se alkaa sitten mennä tämäkin homma hifistelyksi! Miestä varoitin, ettei syö niitä parempia munia kaapista, ne on koirille xD
Ooh, sulla on pokkaa käyttää pojilla pinkkejä vermeitä! Mulla ei oo, vaikka lähes joka viikko hypistelen niitä (viimeks eilen yhtä pinkkiä lelua...) ja huokailen, että ois sittenki ehkä yks syy, miks kannattais hamuilla itelleen ennemmin tyttö- ku poikakoiruuksia. :> Argh, tästä värivammasta on päästävä eroon, jos muutkin siihen pystyy, joskin meillä on kans isäntä, joka ei oikein ajatusta arvosta ja on omiaan rajottamaan mukamas häiriintyneitä hankintojani. ;)
VastaaPoistaCaro on ehta munamies eli syö niitä tylsiä tavallisia kananmunia ihan huoletta, jos kuppiin laittaa. Tosin pelkiltään ei oo tullu koskaan tarjottua, mutten usko, että se niitä silläkään tavalla nirsoilee. Näistä sun jutuista tulee kauhea himo jättää nappulat kokonaan pois (ei tuu syötyä itekään pahemmin eineksiä, nii miks koiran pitäis?), mut hiivatti, ku on aika pieni pakastin, joka kovasti hillitsee kokeiluhaluja. :(
Mä olen ihan puna-pinkkiä värimaailmaltani ja mun mielestä noi pojat ei kauheesti välitä, minkä värisissä vermeissä ne tuolla julkisesti liikkuu. Mähän niitä vermeitä ihastelen ja mä ne ostan, joten mä valitsen myös värin ;) No, sivuoireina saa selitellä muutamille, miksi mun NARTUT on niin isoja, tai parhaassa tapauksessa joku tepastelee uroksen kanssa vastaan kovasti huudellen ettei tää välitä nartuista ja ihmettelee kun koirat alkaa äristä toisilleen, kun ei se yleensä NARTUILLE.. (muutenkin nää "Onks sun koira uros vai narttu -huutelijat, hohhoijaa".
VastaaPoistaKoulutuskentällä mun katsotaan lähinnä näyryyttävän koiriani ja mies ei suostu käyttämään koiria lenkillä, ellei saa mustaa tai sinistä hihnaa. Joo, meiltä löytyy yksi sininenkin hihna.. Mut noi on ihan pikkuseikkoja kun vaihtoehtona olis meilläkin se kolmannen koiran, nartun hankinta, ja se saa miehelle vielä enemmän näppyjä kuin pinkit hihnat ;)) Rohkeesti siis vaan - meidän koirat on metroseksuaaleja! xD
Meillä on kans tässä vaiheessa käytössä vain yksi jääkaappipakastin yhdistelmä, eli käytännössä tuo alaosa. Vaatiihan se enemmän ramppaamista ruokaostoksilla, mutta menee näin alussa vielä (alkuinnostuksessa). Kunhan saadaan tuo vanha yhdistelmä korjattua niin sieltä tulee toinen vastaava tila käyttöön ja sit vähän helpottaa. Eli ei välttämättä vaadi hirveitä pakastearkkuja, mut ei niistä haittaakaan olis. Varsinkin jos alkaa syöttämään luita, ne vie enemmän tilaa.
Oletteko tienneet että jenkkikaapin pakastin osaan mahtuu 20 kpl kanakasvis mixiä,4 kasvis,4 poro,4 maha.5kg kalkkunan jauhelihaa,parsaaa,pinaattia ja isännän leivät rutussa.Hyvää Joulua täältäkin
VastaaPoistaNo huhhuh! Teillä on joku XXXXL kaappi! xD Täällä pakkaustaitoja korvataan ärräpäillä, ei toimi ihan noin hyvin. Mut sulla on homma hyvin hallussa. Rispektiä :)
VastaaPoistaHah, voi vastaantulijaparkoja, ku tolleen vedetään höplästä. :D Ja voin kuvitella, että monille saa värivalintojaan selitellä, jos sille linjalle lähtee. Alkoipa just houkuttaa ajatus, sillä mikäs sen parempaa ajanvietettä, ku hämmentää toisia! Ite asiassa johan me niin tehäänkin, sillä aika moni vastaantulija on Caroa luullut tytöksi nimensä perusteella, tottahan Caro on lyhenne Karoliinasta (K:lla tai C:llä), tai vastaavasta. Jännä sinänsä, ku Caro nimettiin Karo-nimisen UROKSEN mukaan... Mut jooh, joku pinkki hihnahan ois sitte vaan kirsikka kakun päällä. ;)
VastaaPoistaMulla on ollu semmonen käsitys, että kaikilla raakaruokailijoilla on se arkkupakastin. :D Mut jos porukka kerta pärjää yhdistelmäkaapilla ja jopa jenkkikaapilla, niin sittenhän tässä ei oo mitään muuta esteitä ruokavalion vaihdokselle kuin puutteellinen tietous siitä, mitä ja ennen kaikkea kuinka paljon tolle rääpäleelle pitäis oikein syöttää. :O
..ehkä sen pakastearkun vuoro tulee siinä vaiheessa kun ei enää jaksa niin tiheään hakea täydennystä. Mä suosittelen lukemaan pari raakaruokintaa koskevaa opusta (itse lähdin liikkeelle Malin Ekblomin kirjalla, siitä sai hyvät perusperiaatteet) ja käymään jollain luennolla, jossa voi esittää päässä pörröövät kysymykset. Tai niinkuin itse tein, varaamaan konsultointiaikaa joltakulta, jolla pidempiaikaista kokemusta raakaruokinnasta kävin Malinilla, joka teki meille haastattelun pohjalta ensimmäisiksi kuukausiksi malliruokapäiväkirjat). Määrällilsesti suositellaan 3-5% koiran painosta/pvä. Mutta meillä esmes syödään 1200 - 1500g per pvä. Se vastaa jonkun mastiffin kokoisen ruokamäärää, mut näin alussa kun ruokavalio painottuu noihin Murremixeihin, joissa puolet kasvista niin määrä on isompi. Lisäksi meillä on tavoitteena saada koiralle myös massaa ja alussa Kinkku näytti jopa laihtuvan tuolla määrällä. Nyt kun otettu naudan ja lampaan rasvaa mukaan ruokavalioon, on tilanne parantunut.
VastaaPoistaKuulostaa mielenkiintoiselta! Pitää varmaan kävästä kirjastossa, ku palailee takas Ouluun ja on aikaa perehtyä asiaan oikein ajatuksella. Saatan vaivata suakin jollain kysymyksillä myöhemmin, varoitan... :D Meillä varmaan kans tulis olemaan pohtimista ton massan kasvatuksen kanssa, tunnetusti ku otus on semmonen ruipelomman puoleinen eli enemmän saa pelätä kylkiluita kuin ylipainoa...
VastaaPoista