Barf - ruokitaan soluja

Heidi

Olin eilen koiratalo Hurttia ja Huumoria järjestämällä luennolla koiran luonnonmukaisesta ruokinnasta. Luennoitsijana oli Heidi Rubin, joka kasvattaa mastiffeja. Heidi on ruokkinut omat koiransa raakaravinnolla ja hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus luonnonmukaisesta ruokinnasta. Paikalle oli kerääntynyt erilaisin taustoin parisenkymmentä innokasta kuulijaa, joilta ei kysymykset loppuneet kesken ;) Luento oli suunnattu raakaruokintaa harkitseville tai juuri aloittaneille, ja suurin osa kuulijoista olikin tätä kastia. Mukana oli tosin myös pidemmän ajan konkareita. Monta sakemanninomistajaa, akitojen, ajokoirien, mastiffien jne. sellaisiakin, joilla ei tällä hetkellä ollut koiraa mutta olivat kuulemassa puhtaasta kiinnostuksesta. Jo esittelykierros oli mielenkiintoinen ja oli ehkä yllättävääkin kuulla, kuinka moni oli vaihtanut nappulat raakaravintoon ilman sen kummempia syitä - lähinnä siksi, että koira söi nappularuokaa huonosti. Muutamia sekaruokkijoitakin oli mukana, mutta luulen että luennon jälkeen heilläkin nappulat jää jatkossa pois.

Ohessa muutamia hajatelmia luennon tiimoilta, korostaen ennenkaikkea "rikkinäisen puhelimen" varalta, että kuuloni on valikoinnin lisäksi huono, käsialaani kaihtaisivat lääkäritkin ja muistikin on ennätys lyhyt - joten kukaan älköön näitä lainatko Heidin kommentteina, tässä on sekä kuulijakunnan että allekirjoittaneen hajatelmat mukana myös.

Usein unohdetaan, että meillä on kotona petoeläin. Eli se koirien historia sivuutetaan. Periaatteessa kun avaat koiran suun, näet mitä sen pitäisi syödä. Purukalusto on hieman järeähkö nappuloiden jauhantaan ;) Raakaruokintaa voi ajatella saaliseläinkannalta, periaatteessa imitoimme keittiössä luontoa, mitä petoeläin siellä söisi. Tärkeää koiran ruokinnassa on ravintoaineiden imeytyminen. Nappularuokinnassa monilla koirilla on nykyään tämän kanssa ongelmia, keskusteluun nousi varsinkin isokokoisten rotujen nuoret yksilöt, joista monet on laihoja ja lihasköyhiä eikä syö hyvin. Toki ne kehittyykin eri vauhtia, mutta verraten nyt raakaravintoa nauttiviin vastaavan ikäisiin yksilöihin, unohtamatta kuitenkaan yksilöllisiä eroja. (Itselläni on kokemusta tästä ja ohjeena on aina ollut nappulamerkin vaihtaminen...) Nappuloissa on paljon suolaa ja sokeria, jotka tekevät helposti koirasta "löysän". Olen koiraharrastamisen myötä huomannut, että monesti kun olen ihaillut jonkun koiran lihaksistoa ja kiinteyttä on selvinnyt, että koira on raakaravinnolla. Tästä se idea kai itsellänikin aikoinaan lähti ja sai tutustumaan asiaan paremmin. Suurin osa nappuloiden proteiinista tulee viljoista, joka ei koiran elimistössä imeydy hyvin - näkyvä todiste tästä on mm. isot jätöskasat. Meillä on tähän asiaan kyllä kiinnitetty huomiota hyvinkin! Nyt ollaan porskutettu pari kuukautta raakaravinnolla ja jokainen kakka herättää omistajassa syvää ihailua; niin kiinteitä pieniä papanoita että! Ja jottei tässä saa mitään fetistelijän mainetta, niin yksi tärkeistä asioista ruokavaliossa on seurata niitä jätöksiä. Ne kun kertoo yksi yhteen liha-luu -suhteen balanssista. Teollisesti valmistetuista ruoista koirat saavat paljon hiilihydraatteja, joita koirat ei tarvitse. Tätä on ihmisten vaikea ymmärtää. Monet koirat ovat levottomia, koska verensokerit heittelee hiilihydraateista - koirilla todetaan nykyisin diabetestakin, joka on todella surullinen ilmiö.

Raakaruokinnasta liikkuu paljon legendaa, joilla ruokintaa kritisoidaan. Heidi nosti esiin mm. seuraavat väitteet; koiran ruoansulatus on kotikoiran, ei villieläimen - koirille ei saa antaa luita - koiran ruoan tulisi olla tasapainotettu joka aterialla - koirasta tulee aggressiivinen, jos sille syöttää lihaa ja luita (varokaa vain naapurin hevoset! ;)... Suosittelen osallistumaan luennolle ja kuulemaan perusteelliset vastaväitteet näihin.

Suurin osa kasvattajista ja eläinlääkäreistä vierastaa vielä raakaruokintaa. Monenlaisia esimerkkejä kuultiin osallistujien suusta tästäkin. Mutta myös sellaisia eläinlääkäreitä meiltä löytyy, jotka ovat oma-aloitteisesti tutustuneet ruokintaan ja suosittelevat sitä. Riippuu siis eläinlääkäristä. Eläinlääkärien koulutukseen ei kuulu raakaravintoon tutustuminen.
Itse en tykkää kauheasti käyttää ruokinnasta lyhennettä BARF. Mieluummin puhun raakaruokinnasta. Barfilla tarkoitetaan kuitenkin lihaa ja luita tai biologisesti sopivaa ruokaa (vapaa suomennus). Ruokavalion perustana on lihaiset luut, joita ruoasta on 60 - 80%. Lihaa, sisäelimiä, kalaa 10 - 20 % ja loput vihanneksiä/hedelmiä. Viimeksi mainitut ei ole välttämättömiä, niitä saisi syöttää aikamoisia määriä jos niitä syöttäisi vitamiinien takia, lähinnä vih./hedelmiä syötetään jotta ulostemassasta tulee löyhempää. Lihan ja luun suhde tulee lihaisissa luissa olla 1:1. Eli ihan mitä tahansa luita ei tässä lueta ruoaksi. Osa luista on ajanvieteluita tai kelpaa vain hampaiden harjaukseen ;) Pitää myös ymmärtää, että 100 grammaa lihaa ei ole 100 grammaa proteiinia. Siellä on vettä jne. mukana - tästä syystä lihaa syövät koirat yleensä juovatkin vähemmän. Tosin, ei pidä meillä paikkaansa, minusta tuntuu jopa että Kinkku juo enemmän kuin ennen. Mutta tässä taas kuin näissä kaikissa jutuissa - yksilökohtaiset erot. Koira ei tarvitse joka aterialla kaikkea vaan ruoka-aineiden tasapaino tulee tietyn ajan sisällä. Itse pidän kirjaa ruoista niin, että tuo jakso on n. kaksi viikkoa. Ruokinnan tulee olla monipuolista lihojen ja luiden osalta, tottakai. Se on pitkä lista, mitä kaikkea koiralle voi antaa - siksi ainakin allekirjoittaneella shoppailureissut netissä/liikkeessä venyy ja venyy. Se ihana valinnan vaikeus.. Koira saa välttämättömät aminohapot ja muut ruoasta. Erilaisia lisävalmisteita ei ruokaan tarvita, joitain suositellaan. Tässä oli vähän eroa Malinin näkemyksen kanssa (muutoin menivätkin yksi yhteen) joten jäin miettimään, että saatan vielä käydä henkilökohtaisessa Heidin konsultoinnissa, sillä haluaisin kuulla näistä lisää jotta voin tehdä omat päätökset näiden suhteen. Rasva on erittäin tärkeä osa ruokavaliota eikä sitä voi korvata erilaisilla öljyillä, nyt puhutaan siis ihan possun ja naudan rasvasta tmv.

Raakaruoalla olevilla koirilla on parempi immuniteetti. Luonnonmukainen ruokavalio pitää sisällään luonnollisia bakteereja. Ruoka ei ole teollisesti steriiliä, eikä usein ympäristökään. Heidi kertoi, että hänen koirat syö luita pihalla ja sitä kautta lehtiä ym. mitä luihin pihalta tarttuu, koirat voi haudata luut ja kaivaa esille pitkänkin ajan päästä jatkaakseen syömistä - sairastumatta. Usein varoitellaan luiden syönnin olevan vaarallista ja sitä se voikin olla. Nimittäin jos syötetään kypsennettyjä luita (tätä ihmeteltiin, miksi niitä myydään mm. eläinliikkeissä) tai koiran hammaskalustoon sopimattomia luita (pienelle koiralle liian järeitä ja isolla liian pieniä) tai siirrytään luihin tottumattoman koiran ruokavaliossa luihin yhtäkkiä. Nykyisin saa kuitenkin jauhettujakin luita, joilla voi totuttaa koiraa ensialkuun ja niille (omistajille) jotka pelkäävät syöttää luita jauhetut luut voivat olla lopullinenkin valinta. Meillä käytetään näitä jauhettuja "pötköjä" ja rinnalle olen tuonut hyvin varovaisesti broilerin kauloja sekä häränhäntiä. Joku kyseli, miksi tietyn elikon luut aiheuttaa koiralle oireita (ripulia) mutta toiset ei. Kuulemma riistaeläinten luut ovat tiiviimpiä kuin tuotantoeläinten ja tästä syystä oireita voi tulla.
Heidillä on asiakkaita, joille hän tekee koirille yksilökohtaisesti räätälöityjä ruokavalioita. Usein hänen koira-asiakkailla on jotain ongelmia kuten hotspot, kutisevat tassut, hiivat, hampaiston huono kunto, ientulehdukset, anaalirauhasongelmat, vatsa- ja suolisto-ongelmat, diabetes, allergiat, käytöongelmat (rauhattomuus, ylivilkkaus). Hän korosti ettei leiki lääkäriä vaan neuvoo ruokavalion suhteen, josta usein näihin oireisiin on löytynyt apua.

Miksi raakaruokaa? Koska tällä ruokavaliolla ei täytetä vain vatsaa, vaan ruokitaan soluja - minusta tämä kuulosti aika hauskalta =), jotta koiran elämä olisi tasapainoisempaa, se nostaa koiran omaa vastustuskykyä, yleensä koira syö monipuolisemmin (vrt. nappularuokavalioon), biologisesti oikeaa, proteiinit alkuperäisessä muodossa (ei kypsennys muuttanut), ei steriiliä, hormoonitoiminta ja suoliston bakteerikanta muuttuu paremmaksi - siinäpä muutama syy!

Tärkeinä asioina painotettiin sitä, että jokaisen vastuulla on opiskella aiheesta etukäteen, mielellään jonkun raakaruokintaa harjoittavan tutun kautta tai asiantuntijoiden avustuksella. Ruokavalion vaihdos on jokaisen oma päätös ja jokaisen tulisi luottaa omaan näppituntumaan ja seurata koiraa. Ja ehkä se tärkein - netistä ei löydy luetettavia lähteitä, keskustelupalstoilla et koskaan tiedä millainen asiantuntija siellä asiaa kommentoi tai millaisella ymmärryksellä joku tiivistää luennon blogiin (- niimpä!! ;)))

Minusta oli oikein mielenkiintoinen luento, ja tässä vaiheessa meidän aloitustaivalta vahvisti tiettyjä ajatuksia ja sai muutamiin kysymyksiin lisävinkkeliä. Kaiken kaikkiaan Malinin kanssa hyvin samoilla linjoilla, pari yksityiskohtaa neuvottiin eri tavalla. Ja kuten tuonne laitoinkin, muutamia juttuja suositteli lisättävän ruokavalioon, joita meillä ei nyt ole käytössä. Täytyy selvittää tätä lisää. Mutta summa summarum, suosittelen erittäin lämpimästi vastaavia luentoja, jos raakaruokinta kiinnostaa ja tällainen mahdollisuus tulee vastaan. Nyt menen tarjoilemaan Kinkulle ilta-aterian: poromixiä ja naudan rasvaa. Naminami.

Kuulijakunta tarkkana.