08 tammikuuta, 2012

Räkä poskella

Tällaisina aurinkoisina pakkaspäivinä (mittarissa huikeat -16 astetta, jihaa) ei voi muuta kuin pakata lämpimästi päälle, heittää kameralaukun olalle ja sukeltaa koirien kanssa lumiseen maastoon. Tehdään siitä sitten virallista: Me rakastamme talvea, lunta ja pakkasta!!! Ja tulihan tuolla taas useampi tunti raitistuttua. Maisemat oli niin kauniita, että kotona koneella meinasi päästä itku, kun en taaskaan saanut vangittua sitä kaikkea kauneutta ja auringonsäteiden leikittelyä ympärillä... No - ohessa vähän päivän kuvasatoa.



Kingi - Joko mennään?



Rico.

Heti kun toinen löytää mielenkiintoisen jäljen, on myös toisen tultava tsekkaamaan se.




Rrrrrrrakastan keloja (kelopuita - hmm?). Kaunista pintaa.







Rico veti vähän väärästä oksasta ja sai päälleen useamman pensaan lumet.


Tottakai Kingi oli vieressä ja hups - sai osansa. Ei naurata yhtään. Kuvataan vielä.


Pojat haastaa toisiaan yhä useammin yhteisillä lenkeillä. Vielä se on hyväntuulista leikkiä, mutta pari kertaa on toisella mennyt jo hermot ja näitä tilanteita saa aina seurata miten ne kehittyy. Usein panen stopin jo alkuunsa.


Karkuun!

Molemmilla räät poskilla.






Rico - oiskohan aika pakata jo se kamera pois?

7 kommenttia:

  1. Sait mua enemmän ihanii kuvii.Meilläkin pojat välillä nuohkaa melko äänekkäästi :)

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia! Meillä ei tällä hetkellä ole kovin lähellä mitään paikkaa, missä koiraa voisi pitää irti :( Jäälle kun ei uskalla vielä mennä. Tää on tätä kaupunkiasumista, mistä en tykkää sitten yhtään, kun keskeltä metsää olen kotoisin :D

    Täytynee pakata koira autoon ja hurauttaa jonnekin vähän kauemmas :)

    VastaaPoista
  3. Niilo ja Jalo: Määrä korvaa ajoittain laadun vai miten se menee ;) Joo, pitikin tuota kerran kysymäni miten teillä ukot tulee toimeen. Toivottavasti näillä pienillä nahinoilla selvitään tämä yhteiselo. jotkuthan kauhistelee kahden uroksen avoliittoa...

    Sanni: kiitos, kiitos =) Nöyränä täytyy kyllä myöntää, että kuvat ei tee puoliakaan kunniaa sille, miltä metässä näytti.

    Hui! Ei tosiaan vielä jäille! Ei muuta kuin sinäkin pakkaat koiran autoon ja ensi viikonloppuna nautit luonnon kauneudesta livenä :) Itse Hgissä asuneena tiedän nuo vapaanapito-onkelmat. Tosin kyllä niitä täällä maallakin on *koputtaa puuta*

    VastaaPoista
  4. Siis joskus tuntuu että enemmän meillä kähisivät narttu ja uros yhdistelmä,lenkillä toinen tykkäs uroksista ja toinen nartuista ja ole sitten siinä välissä :)Nää kuitenkin selkeesti tykkää toisistaan ja taitaa toi paini olla sellasta härnäys hommaa.

    VastaaPoista
  5. Tässä aamukahvia (hups...) juodessani arvoin lähtiskö tänään kuvailemaan, ku vielä aurinko paistaa, mut enpä arvo enää, kiitos tän postauksen herättämien kuvaushimojen. :p Eri juttu sitte ehinkö luontohippeilemään ennen ku hämärtyy liikaa.

    Meiän isukilla eleli aikoinaan "pahimmillaan" neljä urosta yhtä aikaa (kolme niistä sakuja), joten jaksan vahvasti uskoa, että kyl se kahenkin kanssa onnistuu. :) Tietty yksilöitähän noi otukset on, joten eihän sitä voi yleistää toimiiko se kaikilla kokoonpanoilla - eikä varmasti toimikaan, heh.

    VastaaPoista
  6. Allekirjoittaneella on kokemusta sekä että - ja täytyy sanoa, että silloin kun parivaljakko on sellainen ettei yhteiselo toimi, niin se se vasta taiturointia on... Pieni nahinointi nyt on ihan luonnollista - kyllä täällä taloudessa kaksijalkaisetkin sitä keskenään silloin tällöin harrastaa - kun se toisen turpavärkki ei vaan aina jaksa innostaa ;)

    Bemary - kiva jos sait inspiraatiota kuvista. Niitä sun tämän päivän kuvapäivityksiä odotellessa :)

    VastaaPoista
  7. Eipä se aina voi toimia, joten ylläreihin pitää varautua, oli sitte kyseessä uroksia tai narttuja, koiria tai ihmisiä. :p Ja eipä niistä kuvista mitään legendaarista käteen jäänyt, se saamarin aurinko ku ehti karata, vaan julkasinpahan jotain. :)

    VastaaPoista